fbpx

Usein kysyttyjä kysymyksiä maalämmöstä

Mitä maalämpö on?

Maalämpö on kallioperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Maalämpöjärjestelmä ottaa tämän aurinkoenergian talteen ja hyödyntää sen talon lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Lisäksi lämpökaivo on viileävarasto, jota voidaan hyödyntää rakennuksen viilentämiseen lähes ilman kuluja.

Lämpö riittää kyllä, vaikka myös naapurit olisivat asentaneet lämpökaivoja.

Onko maalämpö ympäristöystävällistä?

Maalämpö on uusiutuvaa energiaa eli se on ekologisempaa kuin esimerkiksi öljylämmitys. Maalämpöpumppu käyttää itse yhden yksikön energiaa ja tuottaa kolme yksikköä. Lue lisää ympäristöhallinnon sivuilta!

Kuinka paljon maalämpö säästää?

Maalämpöön siirtyminen säästää pitkällä aikavälillä huomattavasti. Rakennuksen lämmityskustannukset tippuvat yleensä noin 60 % verrattuna öljylämmitykseen tai kaukolämpöön, ja jopa noin 70 % verrattuna sähkölämmitykseen.

Maalämpö on siis sekä ekologista että huomattavasti edullisempaa kuin vanhat, fossiilista energiaa käyttävät lämmitysmuodot.

Tutustu maalämmön kannattavuuteen Motivan sivuilla!

Lue myös: Maalämmön sähkönkulutus

Olisiko ilmavesilämpö hyvä vaihtoehto maalämmölle?

Se riippuu tilanteesta. Usein maalämpö on suositeltavampi, koska se riittää lämmitysjärjestelmäksi yksinään ja sillä tulee lämmityskustannuksissa huomattavia säästöjä.

Jos maalämpö ei jostain syystä sovi, ilmavesilämpö on oiva vaihtoehto. Meillä asennetaan kyllä molempia. Lue lisää ilmavesilämpö-sivulta.

Pitääkö lämpöpumpun hankkimisesta tehdä ilmoitus kunnalle?

Kyllä! Lämpökaivon poraukselle vaaditaan kunnalta toimenpidelupa. Lisätietoa kannattaa kysyä oman kunnan viranomaisilta. Useimmiten maalämmön toimenpidehakemus tehdään sähköisesti Lupapiste-palvelussa.

Myyjämme auttavat mielellään lupa-asioissa tai voit tilata meiltä toimenpidelupien hoitamisen. Ota yhteyttä!

Jos asut Kirkkonummella, tutustu: Maalämpö Kirkkonummi

Jos asut Lohjalla, tutustu: Maalämpö Lohja

Kuinka kauan maalämmön asennus kestää?

Maalämmön poraus ja asennus vie yleensä 2–3 päivää. Se pyritään aina hoitamaan niin, että asennuksesta on mahdollisimman vähän haittaa talon asukkaille tai käyttäjille.

Maalämmön asennus voidaan tehdä myös talvella.

Tutustu myös kuviin ja videoihin maalämmön porauksesta.

nainen katsoo maisemaa
Voiko maalämmöstä tulla haittaa ympäristölle?

Kun maalämmön asentaa ammattilainen, riskit ovat hyvin vähäiset. Päinvastoin maalämpö on ympäristölle parempi kuin esimerkiksi öljylämmitys.

Maalämpöä ei kuitenkaan asenneta pohjavesialueelle. Silloin hyvä vaihtoehto voi olla ilmavesilämpö.

Max’s:n käyttämät aineet ovat luontoystävällisiä sekä maamme ympäristölakien mukaisia. Sinun ei tarvitse olla huolissaan esimerkiksi maalämmön kylmäaineesta, sillä se häviää luonnollisesti eikä aiheuta vahinkoa ympäristölle.

Onnistuuko maalämmön yhdistäminen aurinkopaneeliin ja onko siitä hyötyä?
Luonnollisesti. Vaihtoehtoja on useita aina yksinkertaisesta ratkaisusta monimutkaisempiin. Kaikki ratkaisut tuovat lisäenergiaa. Keskustele asiasta jälleenmyyjäsi kanssa.
Tarvitseeko maapiirin kylmäaineet joskus vaihtaa?

Ei, mutta täyttöä voidaan tarvita. Täytössä etanoli sitoo happea. Happi poistuu ajan myötä, mikä näkyy laskevana paineena. Silloin täytyy täyttää lisää kylmäainetta maapiiriin.

Miksi lämpöpattereissa paukkuu?
Uudisrakennuksissa, joissa lämmönjakojärjestelmä on oikein mitoitettu matalalämpöön, paukkumisen vaara on olematon ja useimmissa vanhoissa taloissa tätä ei esiinny ollenkaan.

Lämpöpattereiden paukkumiseen löytyy monta eri syytä, mutta kaikki aiheutuu metallien laajenemisesta ja supistumisesta lämmönjakojärjestelmän putkissa. Esim. kun metalliputket lämpenevät, metalli myös lajenee ja jos putket ovat liian tiukasti kiinni kiinnityksissä, ne eivät pääse helposti liikkumaan. Tästä johtuen metallipinnat hiovat toisiinsa aiheuttaen paukkumista. Tämä on tyypillisintä keväisin ja syksyisin, kun lämmöntarve ei ole jatkuvaa – talvisin ongelma yleensä häviää.

Paukkumista voi myös esiintyä, kun lämpöpumppu vaihtaa lämpimän käyttöveden tuotannosta lämpötuotantoon. Melkein kaikki lämpöpumput Suomen markkinoilla toimivat vaihdeventtiileillä, eli ne tekevät vuorotellen lämmintä käyttövettä tai lämpöä itse taloon (tämä toiminto nostaa lämpöpumpun vuosihyötysuhdetta). Kun lämpöpumppu vaihtaa lämpimän käyttöveden tuotannosta lämpötuotantoon, vaihtoventtiilissä oleva pieni määrä kuumaa vettä pääsee nopeasti lämmönjakojärjestelmään aiheuttaen metalliputkien nopeaa lajenemista ja sen seurauksena paukkumista.

Mitä paukkumiselle voidaan tehdä?
Se, mitä voidaan tehdä paukkumisen poistamiseksi tai ainakin vähentämiseksi, eroaa jokaisessa talossa. Kahta taloa ei voi verrata toisiinsa, kun ne eivät ole 100 % samanlaisia ja siksi on mahdotonta sanoa, mikä toimii juuri teidän tapauksessa.

On mahdollista käydä itse läpi putkien kiinnitykset ja läpiviennit. Näissä paikoissa voi esimerkiksi löysätä kiinnityksiä, jotta putket pääsevät liikkumaan tai laittaa kumia putken ja kiinnityksen väliin. Tämän takia nykyään käytetään sellaisia kiinnityksiä, joissa on kumia.

Toinen vaihtoehto on asentaa puskurivaraajan lämmityksen menoputkella. Sen avulla järjestelmän vesitilavuus suurenee ja lämpötila tasaantuu.

Jos edellä mainittu toimenpide ei auta, voidaan asentaa puskurivaaraaja toimimaan kiinteällä lauhdutuksella. Silloin lämpöpumppu pitää tasaisen korkean lämpötilan puskurivaraajassa. Tämä toisaalta tarkoittaa huonompaa vuosihyötysuhdetta ja samalla korkeampia käyttökustannuksia.

Miksi lämpöpattereissa ei esiintynyt paukkumista öljylämmityksen aikana?

Öljykattila pitää tasaisen lämpötilan, ja lisäksi kattilan shuntti takaa jatkuvasti tasaisen lämmön lämmönjakojärjestelmässä. Öljykattila tekee sen lisäksi lämpöä ja lämmintä käyttövettä samaan aikaan.

Lämpöpumppu taas toimii asetetun lämpökäyrän mukaan ja tuottaa lämpöä ainoastaan, kun on lämmöntarve. Sen lisäksi lämpöpumppu tuottaa lämpöä ja lämmintä käyttövettä vuorotellen.

Tämä tarkoittaa, että lämpötila lämmönjakojärjestelmässä heiluu enemmän kuin öljylämmityksessä aiheuttaen useammin laajenemista ja supistumista metalliputkissa. Tämä on tyypillisintä keväisin ja syksyisin, kun lämmöntarve ei ole jatkuvaa – talvisin ongelma yleensä häviää.

Kuinka usein lämpöpumpun arvoja on säädettävä normaalin käytön aikana?
Asennuksen yhteydessä tehdyn säädön jälkeen arvoja ei yleensä tarvitse muuttaa lainkaan, mutta ensimmäisen talven aikana voi seurata sisälämpötilaa ja muuttaa tarpeen mukaan arvoja.

Huom! Lämpöpumppu pitää säätää talvella, kun talossa on jatkuva lämmöntarve eikä kesällä.

Miksi maaperään joskus porataan useampi reikä?
Jos kallio on rikkinäinen ja reikä ei pysy avoimena, joudutaan poraamaan toisessa paikassa. Tämä voi aiheuttaa lisäkustannuksia. Todennäköisyys, että tämä tapahtuisi on alle 1%.
Miksi lämpökaivo on porattu syvemmäksi kuin suunniteltu?
Porauksessa lasketaan, että vedenpinta nousee 10–15 m maanpinnasta. Reiän aktiivisyvyys on näin ollen kokonaissyvyys miinus 10–15 m. Jos porauspaikka on sijoitettu korkealle, saattaa vedenpinta jäädä matalammalle tasolle. Tällöin tarvitsee porata syvemmälle, jotta lämpöpumppu toimii lasketun mitoituksen mukaisesti.
Miten toimin, kun haluan vaihtaa maalämpöön?

Helppoa! Ota yhteyttä joko lomakkeella tai suoraan soittamalla. Voimme kartoittaa ensin maksutta, sopisiko maalämpö teille ja kuinka paljon sen asentaminen kaikkineen maksaisi.

Kannattaa myös tutustua kotitalousvähennykseen sekä muihin tukiin.

Jos jostain syystä maalämpö ei sopisikaan, myös ilmavesilämpö on hyvä vaihtoehto.

Olemme asentaneet lämpökaivoja tyytyväisille asiakkaille jo 30 vuotta – laatuun voit luottaa.

Voinko saada maalämpöhankkeeseen rahallista tukea?

Kyllä! Useimmiten kotitalousvähennys on paras, sillä se on jopa 3500 euroa per henkilö, jos vaihtaa öljylämmityksestä maalämpöön.

Lisää tietoa sivulla: Avustukset ja tuet